...edellinen sivu     seuraava sivu...

3. Faarao ja Orja

Ylväänä hallitsi Faarao valtakuntaansa ja sanoi:

"Kaikki tämä loisto ja suuruus – omien kätteni aikaansaannosta! Tällaiseen olen pystynyt, tyhjästä loin valtakuntani."

Mutta säälimättömien ruoskaniskujen alla rakensi valtavaa pyramidia verta ja hikeä valuva Orja, se joka maksoi hinnan Faaraon suuruudenhulluudesta.

"Nopeammin! Paremmin! Näyttävämmin!"

Näin kuuluivat käskijän huudot ja Orja totteli, vaikka voimat olivat jo ehtyneet. Tavarat ja mammona kuin raskaana ristinä olkapäillään kulki Kiusattu epäinhimillistä tietään kohti päätepistettä ja toivoi itselleen kuolemaa; mutta kuolema pakeni häntä ja niin hän jatkoi loputonta raadantaa.

Me aherramme päivästä päivään saamatta lepoa.
Me ostamme ja myymme saamatta koskaan tarpeeksi.
Me kulutamme koko ajan eikä olomme siitä parane.
Me havittelemme rahaa ja vihaamme koko sanaa; sitä on joko liikaa tai liian vähän, joten olemme aina tyytymättömiä.

Työpäivän jälkeen raahaudumme koteihimme, istuudumme TV:n äärelle antautuaksemme jälleen ruoskittaviksi. Alkaa omituinen nautinnon ja kärsimyksen sekainen riitti, oman aikamme kotijumalan, Median, palvelus, jokapäiväinen sadomasokistinen sessio sen kanssa. Annamme keinomaailman hyökätä päällemme mainosten, lehtien, uutisten, TV-sarjojen ja elokuvien kautta. Annamme kovan rokin ja bassojen jytinän – kuin koko maailman sydämenlyöntien – lyödä meitä ja saartaa meidät kaikkialla.

...edellinen sivu     seuraava sivu...

Näyttelyn esittely | Elisan avoin kirje

Osa 1. Raunioita, bittejä, mielettömyyttä

Johdanto osiin 2. - 9.
Osa 2. Kaupungin valot | Osa 3. Faarao ja Orja | Osa 4. Muurien suojassa
Osa 5. Ruoskijan loppu
Osa 6. Herääminen kevääseen | Osa 7. Meren ja metsän sylissä | Osa 8. Värien jäähyväiset | Osa 9. Musta ja Valkea Kuolema

Osa 10. Elämän Värit